Psykoterapian laaturekisteri – Haastattelussa Tom Rosenström - MinduuPro

Suomessa on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johdolla kehitetty psykoterapian laaturekisteriä, joka on käytössä mm. HUSin ostopalvelupsykoterapioissa. Haastattelussa dosentti Tom Rosenström kertoo laaturekisterin sisällöstä, psykoterapiajärjestelmän kehittämisestä ja avautuvista psykoterapian tutkimusmahdollisuuksista.

 

Tom Rosenström

  • Akatemiatutkija, HUS IT-Psykiatria
  • Helsingin yliopiston mielenterveystutkimuksen dosentti

Psykoterapian tuloksellisuus näkyväksi ja tietoa hoitojärjestelmän kehittämiseen

Laaturekisterit eivät ole Rosenströmin mukaan enää ainutlaatuisia hoidon seurannassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle on jo ilmoitettu 92 eri tauti- tai hoitomuotoja koskevaa laaturekisteriä. Niillä seurataan hoitojen tuloksellisuutta ja mahdollisia haittavaikutuksia eri aloilla.

HUS:n psykoterapian laaturekisterin tarkoituksena onkin tarjota tietoa mielenterveyspalveluiden toiminnan kehittämiseen kohti entistä parempaa ja yhdenvertaisempaa hoitoa, kertoo Rosenström. Rekisterin taustalla on terveydenhuollon keskittämisasetukset. Niissä yliopistollisille sairaaloille on asetettu velvoite kehittää psykososiaalisia hoitoja ja seurata niiden laatua.

Ensimmäisiä asioita, joihin Rosenströmin mukaan pyritään on pienentämään viiveitä psykoterapiaan pääsyssä. Pyrkimyksenä on myös tarkempi hoidon räätälöinti potilaalle ja psykoterapian tuloksellisuuden näkyväksi tekeminen.

Rekisterissä yhdistyy strukturoitu tieto sekä potilaan ja terapeutin näkemykset

Psykoterapian laaturekisteri sisältää sekä potilaan että terapeutin täyttämiä tietoja terapian tavoitteista, terapiasuhteesta, menetelmistä ja ohjautumisprosessista. Rekisterissä on myös sekä oirekyselyiden tuloksia että vapaamuotoisesti täytettyjä tietoja ja tarkennuksia.

Koottujen tietojen pohjalta pyritään muodostamaan kokonaiskäsitystä siitä kuinka hyvin psykoterapiajärjestelmä toimii ja millaiset potilaat hyötyvät hoidosta.

Ensimmäisiä kehittämistavoitteita on Rosenströmin mukaan psykoterapiaan pääsyn viiveen lyhentäminen hoitojärjestelmässä ja hoidon parempi räätälöinti. Rosenströmin näkee, että se edistää samalla myös psykoterapian lisäämistä hoitojärjestelmässä kohti tarvetta vastaavaa tasoa.

Merkinnät tukemassa yksittäisen potilaan hoitoa

Laaturekisterimerkintöjä käytetään myös potilaan yksilöllisen jatkohoidon suunnitteluun ja hoitovalintoihin. Tästä näkökulmasta prosessi on hieman erilainen kuin perinteinen lausunnon kirjoittaminen esim. terapian lopussa tai jatkoa haettaessa.

Laaturekisterissä kerätään tietoa suoraan potilaalta enemmän kuin aiemmin. Potilas täyttää suoraan esim. oirekartoituksia laaturekisteriin. Terapeuteilta kerättävä tieto on myös aiempaa strukturoidumpaa ja sisältää esim. monivalintakysymyksiä. Kuitenkin rekisterissä on myös kohtia avoimille vastauksille ja näkemyksille.

Julkisen terveydenhuollon psykoterapioina fokuksessa on etenkin oireiden ja toimintakyvyn muutosten seuraaminen. Alustavissa tarkasteluissa onkin jo saatu viitteitä siitä, että toimintakyky paranee hyvin laaturekisterin psykoterapioiden aikana. Myös elämänlaatu kiinnostaa ja Rosenström kertoo, että HUS on yleisemminkin avoin ehdotuksille, miten kehittää laaturekisterissä mitattavia asioita. Rosenströmin mukaan HUS:n tehtävän ulkopuolelle jää kuitenkin terapiat, joiden päätavoitteina olisi esim. itsensä kehittäminen ilman kytköstä hoidettavaan vaivaan.

Laaturekisteri on laajennut useisiin sairaanhoitopiireihin

HUSissa laaturekisteriä käytetään HUSin ostopalvelupsykoterapioissa.

HUSin lisäksi laaturekisteriä hyödyntää Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri sekä Oulun yliopistollinen keskussairaala. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri valmistelee sen käyttöönottoa.

Rekisteriä on suunniteltu laajennettavaksi jatkossa myös Kela-terapioita koskevaksi kansalliseksi rekisteriksi, mutta toistaiseksi se on Kelassa vasta vapaaehtoisessa käytössä.

Maailmalla psykoterapian laaturekisterillä on Rosenströmin mukaan omia edeltäjiään. Ruotsissa on laaturekisteri nettiterapioista ja Britanniassa Improving Access to Psychotherapy (IAPT) – ohjelmassa on myös rutiiniarviot, joiden pohjalta hoitoa voidaan kehittää. Myös USA:ssa tiettyjen yliopistojen omissa psyykkisen tuen neuvontakeskuksissa pidetään rekisteriä voinnin kehityksestä ja hoidon tuloksellisuudesta.

Rosenström lisää, että on itse asiassa mahdollista, että Suomessakin on yksityisiä toimijoita, joilla on jo olemassa olevia rekistereitä psykoterapialla saavutetuista hyödyistä.  Julkisuudessa on ollut esillä mm. yrityksiä, jotka ovat näyttäneet laskelmia matalan kynnyksen psykososiaalisten tukimuotojen ja psykoterapian hyödyistä mm. sairaspäivien vähentymisessä.

Uusia mahdollisuuksia psykoterapiatutkimukseen

Laaturekisteri itsessään mahdollistaa erilaista tuloksellisuuden seurantaan liittyvää tutkimusta. Se sisältää tiedot esimerkiksi potilaan diagnoosista sekä yksiköstä, jossa hoito on ollut, kun psykoterapiaan on tehty lähete. Jatkossa voidaan yhä paremmin tarkastella tiedon valossa kenelle psykoterapia toimii, millainen terapia toimii ja milloin se on oikea-aikaista. Rosenströmin mukaan mahdollisuudet vertailla vaikkapa erilaisten potilasryhmien tuloksia paranevat laaturekisterin ansioista.

Tutkimusluvalla voidaan yhdistää anonymisoituja tietoja muihin virallisiin rekistereihin ja tehdä yhä monipuolisempaa tutkimusta. Voidaan esimerkiksi ns. ”kvasikokein” verrata samantapaisia ryhmiä, joista toinen on saanut psykoterapiaa ja toinen ei. Näin voidaan tutkia, miten terapia on vaikuttanut vaikkapa sairaspäivien vähenemiseen. Rosenström muistuttaa, että tutkimuslupaprosessit vievät toki aikansa.

Suuri aineisto tuo satunnaisvaihtelun keskellä tarkkuutta. Jo nyt rekisteriin kertyy tiedot parista tuhannesta terapiasta vuodessa. Jos rekisteri muuttuu kansalliseksi luku voi nousta kymmeniin tuhansiin terapioihin vuodessa. Silloin saadaan Rosenströmin mukaan jo aivan uudella tasolla ilmiöitä esiin taustakohinasta.

Laaturekisteri, terapeutit ja potilaat

Psykoterapeutteja on pyritty kuuntelemaan laaturekisterin kehitystyössä. Rosenströmin mukaan terapeutteja on kuultu järjestetyissä työpajoissa. Myös ostopalveluterapeuttien ja ohjaavan henkilökunnan antamalla palautteella on ollut merkitystä. Rosenstöm kertoo, että osa laaturekisterin kehittäjistä on myös osallistuneet aihetta koskeviin alan keskusteluihin sosiaalisessa mediassa.

Laaturekisteriä käyttäviltä terapeuteilta on tullut sekä positiivista että negatiivista palautetta. Yksi selkeä kehittämiskohde on, että terapeutti pystyisi seuraavassa päivityksessä näkemään potilaan täyttämät sähköiset oiremittaritulokset järjestelmässä, jos potilas on antanut siihen luvan. Päivityksen aikataulu ei ole vielä tiedossa.

Rosenström kertoo, että laaturekisterin tavoite on ennen kaikkea kehittää hoitoa ja hoitojärjestelmää potilasta paremmin palvelevaksi. Se ei siis ole väline yksittäisten terapeuttien tulosten seurantaan.

HUSin ostopalvelupsykoterapiat muodostavat HUSin muuhun hoitoon kytkeytyvän hoitokokonaisuuden. Rosenströmin mukaan erityisesti potilaat ovatkin kiittäneet mahdollisuudestaan antaa psykoterapiastaan palautetta.

Mitä laaturekisteristä seuraa?

Rosenström näkee, että laaturekisterit ovat varmasti keskeinen osa terveydenhuoltoa tulevaisuudessa. Hän toivoo, että laaturekisteri vie hoitoa ja tiedettä eteenpäin ja parantaa niiden välistä vuoropuhelua. Osin hänen mukaansa kyseessä on se, ettei vältellä asioita vaan katsotaan niitä sellaisena kun ne ovat ja tehdään tarvittavat johtopäätökset.

Rosenström kuitenkin toteaa, että nähtäväksi jää, kuinka paljon tiedon pohjalta lopulta tulee tarvetta muuttaa käytäntöjä. Tärkeintä on kuitenkin hänen mielestään tietää, mitä tapahtuu.

Toinen iso asia on psykoterapian roolin näkyväksi tekeminen. Se, että psykoterapiahoidoista ei ole ollut laajalti saatavissa strukturoitua dataa on Rosenströmin mielestä varmasti myötävaikuttanut siihen, että palvelujen laajuus ei ole vastannut niiden tarvetta. Laaturekisteri voi osaltaan tukea asian korjaamista.

Ennen kaikkea laaturekisteri on Rosenströmin mukaan kehittämisen ja laadun tarkkailun työkalu tulevaisuuden kehitystyötä varten.