Markkinat ja mielenterveyspalvelut kuulostavat äkkiseltään yhdistelmältä, josta tuskin seuraa mitään hyvää.
Maailmalta voi löytää esimerkkejä, joissa ajatus terveyspalveluista markkinana on johtanut karkeaan ristiriitaan asiakkaan edun kanssa. Onkin helppo uskoa, että vain harva mielenterveyden ammattilainen mieltää itsensä markkinatoimijaksi.
Tässä blogissa otan kuitenkin tietoisen riskin käyttämällä näitä kahta sanaa samassa yhteydessä. Tavoitteenani ei ole saarnata markkinatalouden ilosanomaa, vaan kuvata markkinoiden rakenteen näkökulmasta, miksi pieni on kaunista myös mielenterveyspalveluissa.
Markkinan rakenne teoriassa
Lähdetään liikkeelle kahdelta trooppiselta saarelta, joiden talous perustuu jäätelökioskeihin.
Ensimmäisellä saarella on vain kolme suurta jäätelökioskiketjua. Koska ketjuja on vain kolme, ihmisillä ei ole paljon vaihtoehtoja. Jokainen kioski myy hyvin samanlaisia makuja, eikä niiden hinnassakaan ole suurta eroa.
Kioskiketjut eivät halua kilpailla keskenään liian halvalla hinnalla, koska ne tietävät, että saarella ei ole muita kioskeja, jotka voisivat ottaa niiden paikan. Näin ne pitävät hinnat vähän korkeammalla, ja saaren ihmiset maksavat silti, koska heillä on jäätelöhaluja ja vain muutama vaihtoehto.
Toisella saarella on monta pientä yksityistä jäätelökioskia. Jokainen kioski myy jäätelöä, mutta yrittää erottua omalla tavallaan. Yhdellä kioskilla on hauskat sateenvarjokoristeet jäätelötötteröissä, toisella on erityisen eksoottisia makuja, kuten mangomelonisuklaata. Kolmannella kioskilla on upea merinäköala.
Asiakkailla on paljon vaihtoehtoja, ja he pystyvät valitsemaan kioskin, joka sopii heidän makuunsa tai budjettiinsa parhaiten. Joillain kioskeilla hinnat ovat edullisempia, ja toiset pyytävät vähän enemmän lisäkoristeista ja erikoismauista.
Kysymys kuuluu, kummalle saarelle sinä muuttaisit jäätelön ystävänä?
Kuntoutuspsykoterapia markkinana
Suomalaisessa järjestelmässä mielenterveyspalveluja ostavat pääasiallisesti asiakkaat ja valtio. Valtion rahoitus kanavoituu järjestelmään lähinnä Kelan ja hyvinvointialueiden kautta. Kelan kuntoutuspsykoterapiassa palveluja myyvät psykoterapeutit, joista yli 90% toimii ensisijaisesti itsenäisinä ammatinharjoittajina, joko omalla osakeyhtiöllään tai toiminimellä.
Kelan kuntoutuspsykoterapiassa asiakkaat tekevät yleensä itse päätöksen mielenterveyspalveluiden piiriin hakeutumisesta, ja valitsevat mieleisensä psykoterapeutin Kelan hyväksymien palveluntuottajien joukosta. Vuoden 2023 lopussa Kelan kuntoutuspsykoterapiassa kävi lähes 65 000 asiakasta, jotka ovat valinneet palveluntuottajan yli 3 500 psykoterapeutin joukosta.
Uskallan väittää, että vain harva asiakas valitsee psykoterapeutin ainoastaan hinnan perusteella. Vähintään yhtä tärkeitä tekijöitä ovat psykoterapeutin kokemus ja suuntautuminen, vastaanoton sijainti ja vastaanottoajat, mutta ennen kaikkea hyvä tuntuma yhteistyösuhteesta.
Pieni on todellakin kaunista
Juuri tämä vaihtoehtojen kirjo yhdistettynä suureen määrään ostajia ja myyjiä tekee kuntoutuspsykoterapiasta hyvän esimerkin markkinarakenteesta, joka toimii mielenterveyspalveluiden asiakkaan eduksi. Yksittäisillä psykoterapeuteilla ei ole mahdollisuutta sanella psykoterapian yleistä hintatasoa, mutta he voivat vaikuttaa oman työnsä hintaan tarjoamansa palvelun ominaisuuksilla.
Moneen pieneen palveluntuottajaan perustuva asetelma kuntoutuspsykoterapiassa antaa asiakkaalle vapauden valita juuri hänelle sopivan ammattilaisen – ei vain hinnan, vaan myös muiden ominaisuuksien perusteella. Siksi pienten palveluntuottajien suuri määrä ja markkinan nykyinen rakenne mielenterveyspalveluissa ovat erityisen arvokkaita tekijöitä, joita tulisi vaalia myös tulevaisuudessa.
Mikko Järvinen
Kirjoittaja on Minduun toimitusjohtaja.
Artikkelikuva: Vitaly Sacred, palvelusta Unsplash.